Tunnelmia vaalityöstä ja suomalaisten kuulumisia

Vaalityö on raskasta, mutta myös todella antoisaa. Ihmisiä on ihana tavata, vaikka suurin osa heidän puheistaan on valitettavasti surullista kuultavaa. Kuulee todella missä tilanteessa ihmiset joutuvat elämään ja kamppailemaan.

Moni tekee jo kahta kolmea työtä, toinen hoitaa ilman omaishoitaja statusta omaistaan, kolmas käy hoivakodissa vahtimassa puolisonsa hoitoa ja osallistumassa siihen parhaan kykynsä mukaan. Yksi ihmettelee Kelan jatkuvia kielteisiä päätöksiä kolikoita laskien, eläkeläinen kertoo ettei päässyt lääkärille eikä hänellä ole varaa ostaa lääkkeitä. Paljon kuulee epätoivoa, pelkoa, turhautumista, kiukkua, erilaisia tunteita, joita aiheuttavat Suomen nykyinen tilanne.

Jotkut ovat jopa, vanhemmat, eläkeläiset sanoneet, että maatamme kohtaa tuho. Olemme erittäin huonossa tilanteessa. Pelko liene suurin tunne tällä hetkellä. Epätoivo. Miksi maamme päättäjät ovat saattaneet suomalaisten elämän näin kurjaan jamaan.

Olen äärimmäisen surullinen ihmisten tilanteesta. Haluaisin auttaa välittömästi, kun kuulen näitä heidän kertomuksiaan. Liikuttavin oli kenties mies Espoossa. Hänen vaimonsa oli kuollut hoivakodissa lokakuussa. Miehen mennessä hoitamaan vaimoaan, oli tämä jo kylmennyt. Kukaan ei ollut käynyt huoneessa tuntikausiin. Nyt mies on yksin. Naapurit ja tutut ovat miltei hävinneet ympäriltä. Tuttavapiiri kaventunut. Monta iäkästä ja eläkeläistä raastaa yksinäisyys.

Maastamme tuntuu kaikonneen inhimillisyys. Meillä tulisi olla erilaisia kohtaamispaikkoja. Kahviloita, lounapaikkoja, sosiaalisia pisteitä, joissa sekä nuoret että vanhemmat voivat viettää aikaa, tavata toisiaan.

Miksi meillä ei ole varaa tällaiseen? Nuorisomme notkuu ostoskeskuksissa, jopa rapuissa, vanhukset ovat yksinäisiä kodeissaan. Olisiko se niin kallista järjestää erilaisia tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa, vastaukseni on EI. Tämä tuottaisi meille paremmin voivia ihmisiä. Nuoret eivät keskittyisi kotonaan pelailemaan pelejä, he tapaisivat toisiaan, kenties saisivat intoa opiskeluuun tai töihin. Nyt satoja tuhansia nuoria on syrjäytynyt, vanhukset unohdettuina yksin.

Maastamme on tullut hillotolppailijoiden ja vieraiden kylmä rahantekokoneisto. Yhteisöllisyys ja inhimillisyys on kaikonnut.

Ei unohdeta toisiamme. Äänestetään maamme takaisin ja pidetään toisistamme huolta.