Lastensuojelusta

Lastensuojelun tilanne Vantaalla, kuten monessa muussakin Suomen kaupungissa on katastrofaalinen.

Vantaalla voidaan yleisesti ottaen melko huonosti ja moni perhe elää toimeentulotuella. Mietin syitä tähän pitkään, miksi näin. Kunnes hetki sitten tuli uusin tieto, Vantaan väestöstä, peräti jo 17,7% on ulkomaalaisia.

Lisäksi kuulin lastensuojelun parissa töitä tekevältä, että moni lastensuojelutapaus koskettaa myös maahanmuuttajia. Syitä on kulma muutamia erilaisia. Joissakin tapauksissa suomalainen nainen on alkanut muutaman vuoden yhdessäolon jälkeen käyttäytyä taas oman kulttuurinsa mukaisesti. Huivi kenties aika ajoin on alkanut jäädä kotiin, halal lihan sijaan ostetaan kaupasta muulla tavoin teurastetun eläimen lihaa jne. Tästä on alkanut väkivalta perheessä. Tällöin naapuri tai muu asiasta tietävä on tehnyt lastensuojeluilmoituksen, peläten perheen lapsien kärsivän.

Toisenlaisessa tapauksessa suomalainen pariskunta on eronnut ja tuttuun tapaan lapsi tai lapset ovat jääneet äidilleen. Äiti rakastuu ulkomaalaiseen, lasten isän huoli lapsiensa hyvinvoinnista on poikinut lastensuojeluilmoituksen.

Itsekin olen nyt ollut enemmän tekemisissä lastensuojelu asioiden kanssa. Olen tutkinut asioita, lukuja ja rahoja, jotka siinä liikkuvat. Uskon, ettei systeemi ole toimiva. Huostaanottoja tapahtuu kenties liiankin heppoisin perustein, lasten saaminen oman perheen luokse on äärimmäisen vaikeaa ja moni vanhempi väsyykin virkamiehiä vastaan taistelussa. Perhekuntoutus, jonne perheen tulisi muuttaa, jotta lastensuojelun työntekijät voisivat tarkkailla vanhempien ja lasten vuorovaikutusta 24/7 vaatii vanhempien töistä poissaoloa. Eli vanhempien tulisi jäädä työttömiksi. Onko tässä järkeä? Osa lapsista sijoitetaan laitoksiin, joista he kirjoittavat karmaisevia tarinoita Facebookin lastensuojeluryhmiin. Moni teini joutuu kenties lastensuojelun piiriin asioiden takia, jotka ennen vanhaan olivat normaali teinin elämää.

Jotakin on vialla ja pahasti – moni asia tulisi muuttaa ja muuttua. Näin ei voi, eikä saa jatkua, lasten kustannuksella. Huostaanotot maksavat, kaupungille, mutta kaupungit saavat valtion tukea, mikäli kaupungin kustannukset ovat suuria. Sijaisperheet tienaavat melkoisia määriä, joissakin perheissä on sijoitettuna jopa 7 lasta. Bisnestäkö? Tai puhdasta halua auttaa lapsia ja perheitä? Ennaltaehkäisy ja perheiden tukeminen on auttamista. Mutta kuinka auttaa ja tukea kaikkia, heitä, jotka eivät ole kulttuuriimme kotiutuneet.

PS: Vanhemmat tiesittehän, että hammashuolto tekee lastensuojeluilmoituksen, mikäli lasta ei tuoda kahdesta kirjeestä huolimatta hammashoitoon, tarkastukseen. Tämä tieto oli minulle uusi ja hätkähdin asiaa. Entä jos kirje hukkuu, entä jos kiireiset vanhemmat eivät pääse läpi hammashuollon ajanvaraukseen, sähköisen ajanvarauksen ollessa epäkunnossa. Muistakaa vanhemmat, jos lapsenne saa kutsun hammashoitolaan, varatkaa aika pian.