Yksielävä joutuu kiristämään kukkaronsa sekä vyönsä nyörejä

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä 16,6 prosenttia väestöstä, tämä on noin 896 000 henkilöä. Yksieläviä on maassamme reilu miljoona.

Kaikki köyhyysrajalla elävät eivät ole yksineläviä, eivätkä kaikki yksinelävät elä köyhyysrajoilla. Mutta tiukkaa tekee monella.

Tilastokeskus tietää, että Suomen yleisin kokonaisansio bruttoansio (huom. sisältää lisät) on 2500€/kk.

Tähän kun vielä lisää tuon ”yksinelävä” -kertoimen, ovat tulot todella pienet. Yksin, kun maksaa liki tuhannen euron vuokran, sähkölaskun, auton kuluja/julkisen lippuja, puhelinlaskun, nettilaskun…. Entäpä jos mahdollinen lemmikki vielä sairastuu äkillisesti, nuo satojen eurojen eläinlääkärikulut kaatavat talouden hetkessä.

Ulkomaan lomille harvemmin on varaa, ja jos ihmeen kaupalla saa säästettyä lomamatkaan, joutuu tuostakin lystistä maksamaan lisähintaa yhden hengen huoneesta.

Paljon puhutaan Suomen laskeneesta ostovoimasta. Maassamme on EU:n jäsenmaiden kolmanneksi korkein kokonaisverotus. Tämä kolahtaa ankarasti yksinäisen tuloihin.
Yksinäisen talous kaatuu helpommin kuin pariskunnan. Äkillisessä työpaikan menetyksessä tai vakavassa sairastumisessa on yksinelävä todella pulassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ennaltaehkäisevät toimenpiteet suuntautuvat usein lapsiperheille. Ei yksineläville iäkkäämmille taikka keski-ikäisille. Ruotsissa on jopa tutkittu, että yksielävät syöpäpotilaat saavat huonommin hoitoa, kuin perheelliset.

Työttömien joukosta löytyy runsain luku yksinelävien joukosta, tämä näkyy eritoten miesten kohdalla. Masennus kohtaa yksielävää 80% todennäköisemmin kuin perheellisiä.

Mikäli verotuksemme ei olisi yksi Euroopan kovimmista, raha kiertäisi paremmin. Työpaikkoja olisi enemmän ja maassamme ei tarvitsisi kenties niin kattavia mielenterveys- ja päihdepalveluita, ja jouluisin emme loistaisi itsemurhatilastojen kärjessä. Kärjistetysti, mutta lukija ymmärtänee tarkoitusperäni.

Olisiko jo aika muuttaa montaakin asiaa ja aloittaa vaikkapa yhteiskuntamme rakenteista ja huomioida myös tämä todella suuri joukko suomalaisia.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s