Kotihoidon henkilökunta pulassa

Vantaan kotihoidon noin 200 työntekijää huolehtii liki 2000 asiakkaasta

Kotihoidon työntekijä joutuu juoksemaan päivittäin 10–15 asiakkaan luona. Jokainen voi tykönään laskea, kuinka paljon aikaa yhden asiakkaan luona ehditään viettämään, kun matkatkin ottavat aikaa ja osa asiakkaista tarvitsee enemmän apua ja aikaa.

Kotihoidon henkilöstöä ei lisätä samassa määrin kuin asiakasmäärä kasvaa. Entistä huonompikuntoisempia hoidetaan kotona laitospaikkojen vähentyessä. Missä järki, missä kunnon hoiva?

Omaishoidon ja kotihoidon tulisi tehdä selkää ja systemaattista yhteistyötä. Omaishoitajat hoitavat yhä raskaampia ja heikompikuntoisempia kotona, osa jopa saamatta omaishoidon tukea.

Sairaalat kotiuttavat yhä nopeammin. Hoitoa ja kuntoutusta on tarkoitus viedä kotiin – viedäänkö käytännössä, annetaanko kotiin todella kaikki se apu, jota asiakas tarvitsee? Useampien alan ammattilaisten mukaan kuntoutussuunnitelmat eivät toimi käytännössä. Kotiutus on toki hyvä, koska sairaalavuorokaudet maksavat ja kotona on usein paras olla, mutta ei heitteillä.

Teknologiaa on apunaan alkanut käyttämään eritoten julkinen sektori, osittain henkilökunnan huonon saatavuuden vuoksi, mutta syy liene enimmäkseen kustannusten hillitsemisessä.

Teknologia on hyväkin asia, esimerkiksi videovälitteinen yhteissyöminen, kotona asuva vanhus muistaa syödä, kun se tehdään yhdessä. Huonoa puolestaan on, mikäli lisääntyvä teknologia johtaa siihen, että kotona käydään entistä vähemmän. Yksinäisyys lisääntyy.

Teknologia olisi hyvä apu, jos sen saisi mm. turvarannekkeiden ja kaatumisesta ilmoittavien mattojen muodossa, ilman, että omaisten täytyy kaikki tämä kustantaa.

Kotihoitoa toteutetaan paljon ostopalveluna. Seurataanko laatua ja palvelun tasoa tällä hetkellä ja miten?

Vaikka yhtenä hallituksen kärkihakkeista on ollut kotihoidon parantaminen, on tilanne mennyt jatkuvasti heikommaksi. THL:n ja Tilastokeskuksen mukaan kotihoidon resurssit ovat pienentyneet.

Mistä siis johtuu, että kaupungit kertovat aina, kuinka hyvä tilanne on, mutta kentältä alan ammattilaisilta kuuluu päinvastaista? Kumpaa uskomme? Kuinka sopivat yhteen lauseet ”palveluprosessin parantaminen” ja ”tuottavuuden sekä kustannustehokkuuden jatkuminen”. Business maailmasta tuttu lean, eli hukan karsiminen on monien muiden toimintamallien tavoin rantautunut terveydenhuoltoon. Raha ratkaisee.

Jatkuva kirjoihin ja kansiin kirjattu tavoite on, ja on aina ollut henkilökunnan työhyvinvoinnin lisääminen. Nykyinen meno ei sitä turvaa ja sairauspoissaolotkin kasvavat liian kuormituksen ja loppuun palamisen vuoksi. Ei ihme, että 2 viidestä hoitajasta harkitsee mm. edellä mainittujen syiden vuoksi alan vaihtoa.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: lisää työntekijöitä kotihoitoon, yhteistyötä omaishoitajien kanssa ja enemmän aikaa ja kunnon hoitoa asiakkaille.

Tanja Vahvelainen, Vantaan valtuutettu (Ps.), erikoissairaanhoitaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s